Tässäpä ehdotus, joka saa ihmisissä monenlaisia reaktioita aikaan. Toiset huokaavat helpotuksesta – ihanaa, ei tarvitse tuskailla lahjaidean kanssa tai ryysistellä kaupoissa! Toiselle ajatuskin lahjattomuudesta taas on kauhea, ellei jopa täysin mahdoton. Zero waste -näkökulmasta lahjojen vähentäminen on loistava idea. Varsinkin tänä vuonna on tullut selväksi, että maapallomme ei kestä kasvavaa kuluttamista. Erilaiset käsityksemme joululahjoista ovat kuitenkin omiaan aiheuttamaan harmaita hiuksia ja jopa kiistoja.
Kuulen vuosien yrityksistä viettää lahjaton joulu, mutta pyyntöä ei ole otettu kuuleviin korviinsa. Vaihtoehtoisesti lahjattomuuteen suostutaan, mutta lopulta lahjoja kuitenkin vaihdetaan. Ei-toivottuja lahjoja myydään pois tai piilotetaan hiljaa kaapin perälle, kunnes ne otetaan esiin lahjan antajan käydessä kylässä. Suoranaisia riitojakin saadaan aikaan lahjojen vuoksi.
Joululahjojen ympärillä pyörii yllättävän paljon erilaisia tunteita: stressiä, velvollisuudentunnetta, turhautumista, harmitusta rahanmenosta. Moni kuitenkin pitää lahjojen ostamisesta, koska se on heille luonteva tapa osoittaa välittämistä. Lahjoilla voidaan osoittaa rakkautta, kokea antamisen ilo ja osoittaa, että ollaan ajateltu läheistä.
On siis selvää, että lahjatavarat eivät ole pelkkiä tavaroita, vaan niihin liitetään paljon erilaisia tunteita ja odotuksia. Jouluun ja lahjoihin liittyvät käytännöt pohjautuvat vahvasti ajatusmalleihimme, perinteisiin ja tapoihin. Mitä kuuluu hyvään jouluun? Miten osoitan välittämistä läheisiäni kohtaan? Täytyykö lahjoja olla ja miten ne täytyy pakata? Perinteisesti vastaukset kuuluvat jotakuinkin näin: jouluun kuuluu hyvä ruoka, läheiset ja lahjat. Välittämistä osoitetaan viettämällä aikaa yhdessä, mutta myös antamalla lahjoja. Lahja täytyy pakata oikealla tavalla lahjapaperiin ja kiinnittää narulla.
Mikä tekee hyvän joulun?
Kun mietimme joululahjoihin liittyviä kiistoja, tulee väistämättä mieleen, että niissä on pohjimmiltaan kyse erilaisista suhteistamme tavaroihin. Yhdelle lahja on mieltä kuormittava, stressaava muistutus siitä, millaisessa yltäkylläisyydessä elämme, joten hänelle lahjan välttäminen on riemuvoitto. Toiselle onni taas syntyy nimenomaan ostamisesta ja siitä, että saa antaa jotakin konkreettista. Tai sitten lahjojen ostaminen on vain tapa, jota ei olla koskaan ajateltu sen tarkemmin.
Pitäisikö meidän siis “lahja vai ei lahjaa” -keskustelun sijaan pohtia syvällisemmin joulun merkitystä ja sitä, mikä tekee hyvän joulun? Vaikka tavaroita ostava läheinen ei tarkoittaisi mitään pahaa, sinulla ei myöskään ole velvollisuutta ottaa vastaan tai säilyttää sellaista tavaraa, jota et alun perinkään halunnut tai pyytänyt. Siksi kannustan aloittamaan keskusteluja hyvästä joulusta ja etsimään yhteisymmärrystä myös lahjojen suhteen.
Kokeile näitä kikkoja lahjaostoksille hinkuvaan läheiseen:
- Jos lahjoja tuppaa tulemaan useita, kokeile sopia, voisiko määrää edes vähentää. Pyydä vain yksi – mahdollisesti arvokkaampi, aineeton ja tarpeeseen tuleva – lahja.
- Joillekin aineettomat lahjat tuntuvat vähäisemmiltä, koska niistä puuttuu konkretia. Vinkkaa, että pitäisit kovasti kauniiseen kuoreen pakatusta kortista, jossa lukee minkä lahjan olet saamassa.
- Pyydä lahjoitusta tukemaasi hyväntekeväisyysjärjestöön ja jälleen asiasta kertovaa kaunista korttia. Rahalla voi tehdä myös hyvää!
- Jos lahjan antaja on samassa joulupöydässä, pyydä lahjaksi jotakin ruokaa, jota hän tekee erityisen hyvin. Muista kehua tätä ruokaa vuolaasti.
- Jos et kertakaikkiaan halua yhtään lahjaa, edes aineetonta, keskustele asiasta rauhallisessa tilanteessa ja perustele kantasi vetoamalla johonkin, jonka tiedät uppoavan läheiseesi. Esimerkiksi toive joulun stressittömyydestä, tavaramäärän vähentämisestä tai erityisesti tänä vuonna huoli ympäristöstä saattaa toimia.
- Jos tiedät läheisen ostavan välittämisestä, kerro millaisesta muistamisesta ilahtuisit enemmän kuin tavarasta.
Joskus lahjoja kuitenkin tulee keskusteluista huolimatta. Jos tiedät, ettei antaja ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, palauta lahja. Myös myyminen on vaihtoehto, jos se vain on järkevää käytettävän ajan ja vaivan kannalta. Vaihtoehtoisesti voit lahjoittaa saamasi asian eteenpäin sitä enemmän tarvitsevalle. Vastaanottaessa epätoivottuja lahjoja kannattaa aina olla hienovarainen ja koettaa muistaa, että teillä molemmilla on omat kantanne asiaan. Tavaroiden takia ei kannata rikkoa välejä läheiseen ihmiseen.
Emilia Aarnisalo
Kirjoittaja on Zero Waste Finland ry:n viestintävastaava. Emilian ajatuksia voit seurata myös Instagramissa @emiliaaarnisalo
Vastaa