Muovipussi vai kestokassi?

IMG_20190702_231512

Tänään keskiviikkona 3.7 vietetään Kansainvälistä muovipussitonta päivää (International Plastic Bag Free Day). Muovipussien ongelmat ovat hyvin tiedossa. Yhden arvion mukaan muovipusseja valmistetaan jopa yli 500 miljardia vuosittain. Toinen arvio laskee, että muovipusseista vain noin yksi prosentti päätyy käytön jälkeen kierrätykseen. Mihin ne loput siis päätyvät? Kaikkialle, aivan kaikkialle. Muun muassa valtameriemme syvimmästä kohdasta Mariaanien haudasta on jo löydetty muovipussi.

Muovipussit ja niiden ekologisuus ovat herättäneet keskustelua tänä keväänä meillä kotosuomessakin. Muovipussien ja kestokassien ympäristövaikutuksia on vertailu ja näiden vertailujen tuloksena on julkaistu hätkähdyttäviä lukuja. Kestokassia tulisi tutkimuksesta riippuen käyttää 250 kertaa, 840 kertaa tai jopa 7000 kertaa, jotta sen ympäristövaikutukset laskisivat muovipussin tasolla.

Eri vertailuissa tarkastellaan kassivaihtoehtoja monelta eri kantilta. Laskelmissa on pohdittu muun muassa sitä, miten paljon energiaa kassin valmistukseen kuluu, onko kangaskassi luomupuuvillaa tai muovipussi kierrätysmuovia, käytetäänkö muovipussia myös roskapussina ja niin edelleen.

Kaikissa näissä vertailuissa on kuitenkin yksi ongelma. Vertailukohtina ovat aina uusi, käyttämätön muovipussi sekä uusi, käyttämätön kestokassi. Tutkimustulokset ovat siis ainoastaan sovellettavissa niissä tilanteissa, joissa henkilö pohtii joko uuden muovipussin tai uuden kestokassin ostamisen välillä. Nämä tilanteet ovat kuitenkin arjessa hyvin harvinaisia. Tavallisempia ovat tilanteet, joissa vaihtoehtoina ovat vanhan, jo pitkään käytössä olleen kangaskassin nappaaminen mukaa kotoa, tai uuden muovipussin ostaminen kaupasta. Pahimmassa tapauksessa somessa pyörivät, hätkähdyttävät vertailuluvut luovat sellaisen kuvan, ettei kestokassia oikeastaan tarvitse tai edes kannata käyttää. Muovipussihan oli jotenkin parempi, eikös vaan?

Zero Waste Finland on sitä mieltä, että ekologisin kauppakassivaihtoehto on aina se, joka löytyy jo kotoasi. Se voi olla esimerkiksi kankainen kestokassi, kertaalleen käytetty muovipussi tai vaikkapa koulureppu. Uuden ostaminen on harvoin ekologisempaa kuin vanhan käyttäminen loppuun asti.

Kestokasseja ei tietenkään kannata alkaa hamstraamaan, eikä uusia kannata ostaa vain siksi, että sattuu bongaamaan kauniimman kassin kauden trendiväreissä. Kestokassit ovat arjen käyttötavaroita ja niiden toimivuus määräytyy pitkälti sen mukaan, miten hyvin kassi palvelee käyttäjäänsä. Onko se sopivan kokoinen esimerkiksi ruokaostoksillesi? Kestääkö se myös painavien ostosten kantamisen? Ovatko kantohihnat sopivan mittaiset? Jos kestokassi jää nurkkaan pölyyntymään huonon käytettävyyden vuoksi, kannattaa toimivampi kassi etsiä esimerkiksi käytettynä Torista, taikka ommella vanhoista t-paidoista tai puhkikuluneista lakanoista.

Avainkysymykseksi nousee kassin tarpeen ennakoiminen. Kaapissa roikkuva kestokassi ei palvele ketään, vaan kassi pitää muistaa ottaa mukaan ostosreissulle joka kerta. Tämä vaatii uuden tavan opettelmista, tietoista harjoittelua. Ajan päälle, useiden toistojen myötä, muuttuu kestokassin mukaanotto rutiiniksi. Avaimet, lompakko, puhelin, kestokassi!

Muovipussien jäädessä kauppaan voi roskapusseiksi valjastaa monet muut kotiin ajautuvat pussit. Näitä ovat esimerkiksi leipäpussit, vessapaperipussit, sipsipussit jne. Jos nämä eivät riitä, kannattaa roskiskäyttöön ostaa ohuita, kierrätysmuovista valmistettuja pussirullia. Ne ovat paitsi edullisempia, myös ohuempia, kuin kauppojen omat muovipussit.

Taru Kehälinna

Kirjoittaja on Zero Waste Finland ry:n hallituksen jäsen.

Artikkelikuvassa näkyvä vihreä kangaskassi on ollut kirjoittajalla käytössä jo noin seitsemän vuoden ajan. Käyttökertoja sille kertyy keskimäärin kahdeksan kuukaudessa. Tämä tarkoittaa 96 käyttökertaa vuodessa ja 672 käyttökertaa kassin koko elinkaaren aikana. Kyseessä on Suomalaisen Työn Liiton Suomessa valmistettu mainoskassi. Kassi on vuosien käytöstä huolimatta edelleen täysin ehjä.

Kommentoi