Raaka-aineet ja esineet kiertoon – näin lisäsin kierrätystä kotitaloudessamme

pawel-czerwinski-RkIsyD_AVvc-unsplash – Copy

Tällä viikolla Zero Waste -syyskuussa keskitytään kierrättämiseen ja kompostointiin. Vaikka kierrättäminen sijoittuu viiden K:n muistisääntölistassa loppupäähän, ei se vähennä sen painoarvoa. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toteuttaman selvityksen mukaan kuntaseutujen kierrätyskäytännöissä olisi edelleen paljon kehitettävää kierrätysasteen jäädessä keskimäärin vain 51 prosenttiin. Kierrättämällä voidaan mahdollistaa raaka-aineen käyttö uudelleen, jolloin neitseellistä raaka-ainetta tarvitaan vähemmän. Pohdin tässä blogitekstissä omasta näkökulmastani hiukan kierrättämiseen liittyviä ajatuksia, haasteita ja onnistumisia.

Kierrättämisessä ja jätteiden lajittelussa on usein kyse viitsimisestä – varsinkin aluksi kierrättäminen vaatii aloittelijalta usein tiedonhakua jätteiden loppusijoituspaikasta. Tiedonhakuun koen parhaimmaksi avuksi oman alueen jäteyhtiön jäteoppaan, joka löytyy yleensä näppärästi netistä. Kierrättämisen haastetta voi myös lisätä samassa kotitaloudessa asuvan tai asuvien suostutteleminen lajittelun pariin. Omakohtaisen kokemukseni mukaan kannattaa kumppanin tai kämppiksen kanssa laatia molempien etuja ajava sopimus yhteisen kierrättämisen mahdollistamiseksi saman katon alla. Esimerkiksi noin vuosi sitten solmimme poikaystäväni kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän lupautuu lajittelemaan kaiken pakkausmuovin vastineena sille, etten minä puolestani kasaa vaatekasojani lattialle – lopputuloksena win-win tilanne!

Tiedostan, että monille zeroweistaajille monista lajitteluastioista luopuminen kotona on auttanut vähentämään kokonaisvaltaisesti jätteiden määrää. Itse kuitenkin koen selkeiden lajittelupisteiden auttavan hallitsemaan kertyvää jätettä – pystyn seuraamaan aktiivisesti esimerkiksi kertyvän muovi- ja kartonkijätteen määrää ja tekemään sen pohjalta parempia kulutusvalintoja. Lisäksi kullekin jätteelle kotona tarkoitetut lajittelupisteet ehkäisevät tehokkaasti omasta näkökulmastani sekajätteeseen helposti kertyvää sinne kuulumatonta jätettä. Olen siinä mielessä onnekkaassa tilanteessa, että niin kotona kuin taloyhtiössäni on kaikille jätteille omat lajittelupisteet, eikä minun tarvitse enää lähteä viemään muoviroskia kahden kilometrin päähän keräyspisteelle kävellen tai pyöräillen niin kuin aikaisemmin. Esimerkiksi yksi mahdollisuus vaikuttaa oman taloyhtiön jäteastioihin on tuoda esiin ongelmakohtia ja ilmaista tahtoa useampiin lajitteluastioihin. Aina voi ja kannattaa pyrkiä vaikuttamaan oman elinympäristön parantamiseen.

Kierrättäminen ei toki ole pelkästään vain jätteiden lajittelua, vaan myös vaatteiden, huonekalujen, urheiluvälineiden ja muun vastaavan kiertoa. Nykyisin lukuisat digitaaliset alustat mahdollistavat itselleen tarpeettomaksi jääneen tavaran laittamisen kiertoon helposti ja tehokkaasti tori.fi, facebook -kirpputorit ja -roskalavaryhmät jne. Vasta viime kesänä testasin ensimmäistä kertaa myös perinteistä itsepalvelukirpputoria, mutta valitsemani heinäkuun hellelomaviikko ei lopulta ollut kaupankäynniltä parhain, joten lahjoitin suurimman osan kierrätyskeskukselle. Onnistuin kuitenkin löytämään kierrätyskeskuksesta itselleni tarpeeseen tulleen täydellisen juhlalaukun kesähäihin. Lose some, win some.

Suurimpia haasteita kierrättämisessä ja ylipäätään Zero Waste -ajattelutavan noudattamisessa itselleni ovat erityisesti työpaikkaruokailu sekä mökkireissut ja illalliset ystävien kesken. Kotona ja kaupassa osaan toimia mahdollisimman jätteettömästi, mutta uudet ympäristöt ovat selkeä haaste. Toisaalta itselle ei voi olla poikkeustilanteissa aina liian ankara – pienetkin teot esimerkiksi juuri mökkireissuilla voivat tuoda uusia näkökulmia ja ideoita aloitteleville kierrättäjille. Toimiminen Zero Waste -aatteen mukaisesti voikin olla toisinaan yhtä vuoristorataa – välillä onnistuu paremmin, välillä heikommin. Aina ei kuitenkaan tarvitse onnistua täydellisesti, kunhan yrittää ja tiedostaa omia tekemisiään. Instagramissa tuli vastaan oiva lausahdus, joka kuvaa hyvin ajatuksiani aiheesta: “We don’t need bunch of people doing things perfectly. We need all people doing things imperfectly”.

Veera Visuri

Veera on Zero Waste Finland ry:n jäsen sekä maisterivaiheen ympäristöpolitiikan opiskelija Itä-Suomen yliopistolla

Kommentoi