Alkukesän aherrus puutarhassa tuotti tulosta. Mansikkasato ilahdutti lapsia pitkään, ja karviaisetkin ovat jo syötäviä. Omenapuiden hennot oksat kannattelevat useita isoja, mehukkaita hedelmiä.
Oman pienen satomme kypsyessä olen pohtinut ruokaa – tai lähinnä miten haastavalta eettinen ja ympäristöystävällinen ruokailu voi tuntua. Ostaako lähiruokaa, luomuruokaa vai kausiruokaa? Mikä kala on hyvä kala? Onko lehmää ruokittu kotimaisella vai tuontirehulla? Minkälaisissa työoloissa appelsiinit on poimittu? Miten kokkaustapa vaikuttaa ruuan hiilijalanjälkeen?
Olisipa kattava luokitusjärjestelmää, joka antaisi vertailukelpoista tietoa erilaisten ruoka-aineiden elinkaaren ilmastovaikutuksista!
Olemme kiinnittäneet huomiota ruokaan ja ruokahävikin vähentämiseen tänä vuonna eri tavoin, esimerkiksi suhtautumalla parasta ennen -päiväyksiin joustavasti. Mikäli päiväyksestä ei ole kovin kauan eikä ruoka-aine tunnu pilaantuneelta, otamme käyttöön. Ruokakaupassa kauppalista auttaa välttämään hutiostoksia. Tutkin myös jääkaapin sisältöä ahkerammin, jotta voin kehitellä jatkokäyttöä ruoantähteille. Vähän nahistuneet vihannekset saavat uuden elämän vaikkapa paistinpannulla, uunissa tai kasvisliemessä.
Ruokavalinnoilla on iso merkitys elämässämme, sillä ruoka aiheuttaa noin viidesosan keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöistä. Muutamalla muutoksilla saat jo aikaan ison vaikutuksen. Hyödyt ovat merkittävät sekä ympäristölle, että omalle kukkarolle ja terveydelle.
Hullaannu kasviksista
Syö kasvispainotteisesti, eli enemmän kasviksia ja vähemmän (punaista) lihaa ja maitotuotteita. Liha- ja maitotuotteet eivät turhaan ole ruokailun “pahiksia”, sillä “maatalousmaasta vähintään 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.” Valtavasti pinta-alaa tarvitaan sekä rehun, että itse tuotantoeläinten kasvattamiseen. Yhtälö ei ole kestävä nyt, saatikka sitten jos meitä ihmisiä on 10 miljardia vuonna 2030. Kokonaan ei toki tarvitse luopua, vähentämiselläkin on iso vaikutus.
Itse syön kasvisruokaa ja suosin kauramaitoa ja -jugurtteja. Juustokin löytää tiensä leivän päälle, mutta todellinen viimeinen linnakkeeni on lehmänmaito kahvissa. Siitä en ole yrityksistä huolimatta vielä päässyt pyristelemään eroon, eikä ehkä tarvitsekaan, sillä sitä kuluu vain pieniä määriä. Lapsille nimittäin maistuu kauramaito paremmin kuin hyvin.
Arjen kiireen keskellä on haastavaa löytää aikaa monimutkaiselle kokkaamiselle. Minulla on muutamia hyväksi havaittuja kasvisruokia, joita teen kerralla isompia määriä. Vaihtelun vuoksi nappaan välillä netistä uusia ohjeita. Ajattelin kokeilla seuraavaksi ainakin kikhernetacoja.
Nujerra ruokahävikki
Vaikka noudattaisit minkälaista ruokavaliota,vältä ruokahävikkiä. “Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa” Kaikki tuotantoon käytetyt resurssit valuvat hukkaan kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin.
Lasten kanssa ruokahävikin välttely on taidetta, mutta olen itse oppinut laittamaan lautasille vähemmän ruokaa jos käy niin, ettei se juuri sinä päivänä maistu. Lisää on toki tarvittaessa tarjolla. Paloittelen lapsille myös usein vihannestikkuja tai hedelmäpaloja, ja ylijäämät katoavat helposti aikuisten suuhun.
Jos kaapin pohjalle on jäänyt erinäisiä aineksia, esimerkiksi Saa syödä! -nettisivulta löytyy kätevä reseptihaku ehdottaa mahdollisia ruokaohjeita näiden pohjalta.
Vinkit hävikin välttelyyn
- Suunnittele viikon ruuat etukäteen. Tee kauppalista ja osta vain se, mitä tarvitset. Ole erityisen tarkka leivän, hedelmien, vihannesten ja juuresten ostamisessa, sillä ne päätyvät kotitalouksissa useimmiten bioroskikseen.
- Hyödynnä hävikkiruokaan erikoistuneita ruokaverkkokauppoja kuten fiksuruoka.fi. Poimi ruokakaupassa ostoskoriisi punalappuisia tuotteita, mutta vain jos aiot oikeasti myös syödä ne.
- Tarkasta ruokakaappiesi sisältö säännöllisesti ja hyödynnä pilaantumisuhan alla olevat elintarvikkeet. Käytä netin reseptihakuja uusien ideoiden löytämiseen.
- Hyödynnä ylijäämät mahdollisimman tehokkaasti. Pakasta puolikkaat pestopurkit ennen pilaantumista, jalosta ylimääräisestä puurosta rieskoja ja keitä nahistuneista kasviksista kasvislientä pakkaseen.
Outi Kauppinen
Kirjoittaja on Zero Waste Finland ry:n hallituksen jäsen
Vastaa