Roskatalkoot-kampanja herättää keskustelua roskaongelmasta ja kannustaa siivoamaan omaa lähiympäristöään

95243648_527780527907652_6173043283497844736_n

Tänään alkaa Zero Waste Finlandin #roskatalkoot -kampanja, joka haastaa meidät kaikki keräämään roskia omasta lähiympäristöstämme. Kuinka paljon saammekaan lähiluontoamme siistittyä, jos kaikki osallistumme talkoisiin? Sosiaalisessa mediassa toteutettava kampanja pyrkii tuomaan roskaongelman näkyväksi, muistuttamaan puhtaan luonnon arvosta sekä lisäämään innostusta roskien keräämiseen.

Roskien kerääminen on arvokas teko niin ihmisten, kuin luonnonkin hyvinvoinnin kannalta. Maahan heitetyt roskat vähentävät viihtyisyyttä, aiheuttavat vaaraa eläimille ja rasittavat luontoa. Likainen ympäristö myös laskee kynnystä heittää lisää roskia maahan, minkä vuoksi roskien keräämisellä voi olla myös roskaamista ennaltaehkäisevä vaikutus.

 

Roskasokeus sulkee katsojan silmät roskaongelmalta

Maassa lojuvat roskat ovat tuttu näky niin kaupunkiympäristössä, kuin luonnossakin. Irtoroskat voivat päätyä maahan monilla eri tavoilla. Ne voivat lentää kuljetusautojen kyydistä, karata avoimista roskakoreista tai joku saattaa heittää ne tietoisesti maahan.

Ympäristössä lojuvien roskien sanotaan aiheuttavan niin sanottua roskasokeutta, mikä tarkoittaa sitä, että ihminen turtuu roskien näkemiseen. Roskat alkavat vaikuttaa normaalilta osalta ympäristöä, eikä niihin tule enää kiinnittäneeksi huomiota.

Roskien kerääminen on hyvä tapa roskasokeuden ehkäisemiseen. Roskien kerääjä herää omasta roskasokeudestaan ja virittyy huomaamaan oman ympäristönsä roskaisuuden. Zero Waste Finland uskoo, että roskien näkeminen myös sosiaalissa mediassa voi toimia samalla tavalla roskasokeuden murtajana.

 

 

Maahan heitetyt roskat aiheuttavat vaaraa eläimille ja rasittavat luontoa

Erilaiset roskat ovat haitallisia luonnonvaraisille elämille ja lemmikeille, sillä ne voivat vahingoittaa tai jopa tappaa niitä. Koirat saattavat syödä maasta jätteitä, pieneläimet voivat sotkeutua muoviin tai kuminauhoihin ja linnut nielevät tupakantumppeja vakavin seurauksin. Myös ulkoilevat lapset saattavat laittaa roskia suuhunsa. Lisäksi lasinsirut ja metallinpalaset ovat teräviä ja haitallisia kaikille luonnossa liikkuville.

Monet roskat eivät maadu, vaikka ne olisivat luonnossa pitkäänkin, vaan ne hajoavat koko ajan pienemmiksi paloiksi tai kulkeutuvat sellaisenaan vesistöihin saastuttamaan. Roskista irtoaa mikromuovia ja kemikaaleja ympäristöön ja lopulta pohjaveteen asti. Maahan heitetyt roskat saattavat rannikkoalueilla myös päätyä sade- tai hulevesien mukana mereen.

 

Kuka on vastuussa roskaongelmasta

Zero Waste Finland ry näkee roskaongelman olevan monen asian summa, eikä tilanteeseen ole yksinkertaista ratkaisua.

Kuntien tulisi varmistaa omalla alueellaan, että yleisiä roskakoreja on riittävän paljon ja että ne on sijoiteltu sinne, missä niille on tarvetta. Roskakoreja tulisi tyhjentää niin usein, etteivät roskat ehdi tursua ulos korista. Roskakorien itsensä tulisi olla sellaisia, etteivät eläimet pääse kaivamaan roskia niistä ulos.

Elintarvikkeiden kertakäyttöpakkaukset, tupakat ja tupakka-askit ovat tyypillisiä maahan heitettyjä roskia. Näiden tuotteiden valmistajien ja myyjien tulisi omalla toiminnallaan pyrkiä ehkäisemään sitä, että tuote heitetään käytön jälkeen maahan. Voi myös perustellusti kysyä, tulisiko näiden tahojen osallistua roskien siivoamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Valitettavasti myös me tavalliset ihmiset aiheutamme osan roskaongelmasta. Roskia heitetään maahan tietoisesti, tai ne jätetään muiden siivottavaksi. Roskaaminen on yhteiskunnassamme liian hyväksyttyä, eikä roskaongelmasta puhuta riittävästi. Onneksi asenteet roskaamista kohtaan ovat muuttumassa kielteisemmiksi, kun roskaamisen haitoista kertovaa tietoa on tarjolla aikaisempaa enemmän. Zero Waste Finland haluaa olla mukana jakamassa tätä tietoa ja vähentämässä luontomme roskaantumista.

 

Autetaan luontoa ja siivotaan lähiympäristö roskista!

Kommentoi