Onko muoville tilaa ympäristöystävällisessä elämäntavassa?

Kolme vuotta sitten vietettiin ensimmäisen kerran Muovitonta maaliskuuta. Kampanjan tarkoituksena oli herättää keskustelua muovin käytöstä ja sen roolista nykyisessä elämäntavassamme. Muovittoman maaliskuun järjestäjinä olivat silloin europarlamentaarikko Heidi Hautala sekä joukko nimekkäitä yrityksiä ja organisaatioita. Myös Zero Waste Finland ry osallistui kampanjaan omilla muoviteemaisilla somesisällöillään.

Onko muovittomuus edelleen kampanjoinnin arvoinen aihe? 

Muovi, ja erityisesti mikromuovi, huolettaa monia. Mikromuovia on löydetty luonnonvesistä, ruoastamme ja jopa ihmisen istukasta, joten huoli ei ole aiheeton.

Muovittomuus yhdistetään terveyteen, luonnonmukaiseen elämäntapaan sekä ympäristöystävällisyyteen. Zero waste -elämäntavan kuvastossa muoviset tuotteet on heitetty pois ja korvattu muista materiaaleista valmistetuilla vaihtoehdoilla.

Onkin totta, että muovi edustaa harmillisen usein kertakäyttökulttuuria ja sen haittavaikutuksia – vai kuinka usein näet metsissä kankaisia kestokasseja tai metallisia termosmukeja? Niiden sijaan esimerkiksi muovipussit ovat luonnossa tuttu näky.

Muovi on kuitenkin monissa käyttötarkoituksissa lähes korvaamatonta, sillä uusiutuvien vaihtoehtojen on hyvin vaikeaa kilpailla sen kestävyyden, kovuuden, keveyden ja monipuolisuuden kanssa. Onko muovi siis mainettaan parempi materiaali, jolle löytyy tilaa myös ympäristöystävällisessä elämäntavassa? 

Zero waste ja muovittomuus

Minun mielestäni zero waste -elämän ei tarvitse olla täysin muovitonta. Zero waste -ajattelun ytimessä on hukan vähentäminen ja monesti se onnistuu parhaiten muovia hyödyntämällä. Esimerkiksi muoviin pakatut kasvikset kestävät jääkaapissa pakkaamattomia pidempään. Kyseisessä käyttötarkoituksessa muovi siis auttaa vähentämään ruokahävikkiä, joka on ympäristövaikutuksiltaan pakkausjätettä suurempi ongelma. Muovisessa pakkauksessa myytävän, hävikkivaarassa olevan ruoan ostaminen on myös valtava ekoteko pakkauksesta huolimatta. 

Toinen zero wasten keskeisistä tavoitteista on toimivan materiaalikierron toteutuminen. Valitettavasti muovin osalta tässä tavoitteessa ei olla vielä onnistuttu. Suomessa voi tällä hetkellä kierrättää ainoastaan muoviset pakkaukset. Ämpärit, lasten lelut ja kaikki muut muoviesineet kuuluvat sekajätteeseen. Muovipakkausten keräyksessäkin on puutteita, eikä kaikkia muoveja osata lainkaan kierrättää. Suurin osa kotitalouksien muovijätteestä päätyy edelleen poltettavaksi, vaikka muovipakkausten kierrätysaste onkin viime vuosina kasvanut. 

Muoviongelman ytimessä ei siis lopulta ole itse muovi, vaan me ihmiset sen käyttäjinä. Meidän tulisi käydä enemmän keskustelua siitä, missä käyttötarkoituksissa muovi on paikallaan ja missä käyttötarkoituksissa se on parempi korvata jollain muulla materiaalilla. Saatamme huomata, että muovin sijaan keskustelu ohjautuu kertakäyttökulttuuriin.

Meidän tulisi myös panostaa nykyistä enemmän muovinkeräyksen ja kierrätyksen kehittämiseen, jotta saisimme kaikki tehot irti tuottamastamme materiaalista. Sillä oikein käytettynä muovi on erinomainen materiaali –  meidän ihmisten pitäisi vain oppia käyttämään sitä paremmin.  

Taru Kehälinna

Kirjoittaja on Zero Waste Finland ry:n puheenjohtaja


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *