Zero wasten ydin ei lopulta ole roskakorin sisällössä

Zero waste eli nollahukkaelämäntapa herättää runsaasti erilaisia mielikuvia. Kuka ajattelee jätepurkkeja, kuka minimalismia ja kuka omavaraisuutta. Kaikki nämä mahtuvat zero wasten sateenvarjon alle, mutta mahtuu sinne paljon tavanomaisempiakin elämäntapoja. Jätemäärä on nimittäin vain yhdenlainen tapa tarkastella omia kulutustottumuksiaan, mutta ei suinkaan ainoa tai kenties edes olennaisin.

Zero wastea koskevissa keskusteluissa fokus on monesti jätteissä ja roskissa, sekä niiden määrän vähentämisessä. Zero waste -elämäntavan perimmäinen ydin löytyy kuitenkin kiertotaloudesta, jossa pyritään minimoimaan hukkaa ja pitämään maapallon rajalliset resurssit kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotalousajattelun alle lukeutuvat muun muassa jakamistalous, kierrätys ja elinkaariajattelu.

Roskiksen sisällöstä kiertotalouteen

Kotitalouksien roskakorit täyttyvät monenlaisista roskista. Löytyy erilaisia pakkauksia, ruokajätettä, rikkoutuneita tavaroita ja paljon muuta. Roskiaan tarkastelemalla jokainen meistä voi reflektoida omia kulutustottumuksiaan, mutta ekologisen elämän ohjenuoraksi pelkät roskat eivät riitä. Joissain tapauksissa vähiten jätettä tuottava vaihtoehto saattaa tuottaa yhteiskuntaan toisenlaista hukkaa.

Kun zero waste -elämäntapa laajennetaan roskakorin tarkastelusta kiertotalouteen, voi se näyttää esimerkiksi tältä:

–        Uutta tuotetta ostaessa ei arvioida vain sen tuottamaa roskamäärää, vaan myös sen korjattavuutta ja käyttöikää.

–        Pakkauksettomat elintarvikkeet voi autoilla hakemaan torilta, mutta pyörällä lähikaupasta haetut, pakatut versiot ovat ekologisempi vaihtoehto.

–        Uuden mekon voi kaupasta haettaessa ostaa omaan kestokassiin, mutta vaatelainaamosta vuokrattu mekko on parempi valinta, vaikka se toimitettaisiin muovipussissa.

–        Käsintiskatessa voi käyttää jätteetöntä palasaippuaa, mutta tiskikoneella pestessä vettä kuluu vähemmän.

Armollisuutta tarvitaan

Omien valintojen tuottaman hukan ja ekologisuuden arvioiminen voi monesti olla hyvin vaikeaa ja itseään kohtaan kannattaakin olla armollinen. Tarkkoja vertailuita ei voida olettaa kuin tutkijoilta, mutta pieneen pohdiskeluun pystyy lähes jokainen.

Kulutusvalinnan äärellä voit kysyä itseltäsi muutamia kysymyksiä ja katsoa mihin suuntaan ne sinua ohjaavat. Tarvitsenko tätä todella? Voisinko löytää tämän käytettynä, tai lainata sen jostain? Onko tämä kestävä ja korjattavissa oleva? Millaisia muita vaikutuksia valinnallani on esimerkiksi energiankulutuksen-, vedenkulutuksen- tai kuljetuksen suhteen? Tämäntyyppisen pohdiskelun jälkeen tehty valinta on zero waste, vaikka siitä jokin roska syntyisikin.


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *