Näin keväisin talven jäljiltä paljastuu yksi kertakäyttökulttuurin ongelmista, kun maahan heitetyt roskat ja tupakantumpit tulevat esiin. Karua näkyä katsellessani mietin, mitä tämän ongelman taustalla on. Osasyynä on varmasti roskisten vähyys, jolloin liian täysistä roskiksista roskia lentää helposti luontoon. Syynä on myös ihmisten välinpitämättömyys ja tietysti kovat tuulet, joiden mukana saattaa tarkimmankin ekoihmisen taskusta lentää karkkipaperi. Tulen kuitenkin siihen johtopäätökseen, että kaikista suurin ongelma on kertakäyttökulttuuri.
80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa, kun olin lapsi, pakkasimme mökkimatkalle mukaan omat eväsleivät, mehua pulloon ja hedelmiä rasiaan. Nyt ostan omalle lapselleni ja itsellenikin smoothieta valmiina pussissa tai pullossa, yksittäispakattuja hedelmäpatukoita ja karjalanpiirakoita kertakäyttöiseen pussiin. Kertakäyttöisyydestä on tehty helppo oletusvalinta, jota ei aina tule edes ajatelleeksi. Miten tästä on tullut niin tavallista ja hyväksyttävää?
Totta kai eväät voi tehdä myös zero waste -tyyliin itse kotona, mutta tuntuu että pakattujen eväiden ostaminen on nykyään se yleisin tapa. Kauppoihin tulee jatkuvalla syötöllä lisää kertakäyttöpakkauksiin pakattuja wrapeja, patukoita, jogurtteja ja juomia. Eväitä ei tarvitse miettiä etukäteen edes sen vertaa, että ottaisi oman pussin tai rasian mukaan kauppaan. Mielestäni kaikki tämä on luonnon kasvavan roskaantumisen taustalla. Kun tuotteita ja pakkauksia on yhä enemmän ja enemmän ja niiden takia on helppoa syödä välipaloja missä ja milloin vain, silloin yhä isompi määrä pakkausroskaa päätyy myös luontoon.
Totta kai pakkauksesta on monessa tilanteessa hyötyä, mutta ei ole mitään syytä miksi tarvitaan kymmeniä erilaisia välipalapatukoita, valmiiksi pilkottuja hedelmiä muovirasiassa tai yhä enemmän kolmioleipiä.
Tämä on merkittävä asia, kun ajattelee sitä kokonaisuutta, jonka tapamme toimia muodostaa. Kun toimintakulttuuri ja hyväksyttävä tapa on se, että lähes kaikki on kertakäyttöistä ja roskaaminenkin on aika ok, olemme menossa väärään suuntaan. Kertakäyttöisiä alkavat olla ruokapakkausten lisäksi myös vaatteet tai kodin tavarat.
Zero waste -arjen ei tarvitse ole jätteetöntä, mutta jätteen ja kulutuksen vähentäminen tuo ympäristöhyötyjä monella tapaa. Jätteettömään elämäntapaan pyrkiminen on myös keino vähentää luontoon päätyvän roskan määrää.
Kaisa Rapanen
Kirjoittaja on Zero Waste Finland ry:n hallituksen jäsen.
Zero Waste Finlandilla on tällä viikolla Roskatalkoot-kampanja, jonka aikana nostetaan roskaantumisen ongelmia puheenaiheeksi. Kampanja huipentuu lauantaina järjestettävään plogging-päivään. Kannattaa myös osallistua arvontaan Instagramissa ja Facebookissa.
Vastaa