Zero Waste Finland täyttää 8 vuotta

Yhdistys on saanut alkunsa vuonna 2018 Facebookin ”Vähemmän jätettä – Zero Waste Finland” -ryhmästä. Ryhmässä pohdittiin, saisiko zero waste aiheena enemmän näkyvyyttä, jos asiaa ajaisi virallisempi taho. Keskustelu johti yhdistyksen perustamiseen virallisesti 26.4.2018, tasan kahdeksan vuotta sitten. Perustajajäseniä oli seitsemän, joista kaksi on edelleen aktiivisesti toiminnassa mukana.

ZWF:n ensimmäiset vuodet olivat vauhdikkaita. Taru Kehälinna (pj 2020-2021) muistelee: “Yhdistys kokoontui usein ensimmäisten vuosien aikana Sähkötalon Roberts Coffeessa, missä välillä oli niin paljon ihmisiä, ettei iso kahdentoista hengen pöytä edes riittänyt meille. Vapaaehtoisporukassa oli paljon energiaa, ja erilaisia ideoita oli tosi paljon. Vaikuttamistyötä, some sisällöntuotantoa, tapaamisia ja tilaisuuksia jne. Aktiiviporukka ryhmäytyi tosi nopeasti, tekemisessä oli tosi kiva fiilis ja me tutustuttiin toisiimme myös yhdistyksen ulkopuolella.”

Tapahtumia järjestettiin ahkerasti ja laajasti eri puolilla Suomea: kahvilatapaamisia, ploggingia, paneelikeskustelu Oodissa, Tumppitalkoot-kampanja, joululahjapaja ja heti ensimmäisenä vuonna järjestetty Zero Waste Syyskuu. Monissa tapahtumissa tehtiin yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Mia Johansson (hallituksen jäsen 2018) kertoo, että “vuosi 2018 oli yhdistykselle ja toiminnalle vaikuttava vuosi aloittaa – zero waste oli monen ihmisen ja toimijan ajatuksissa. Saimme ensimmäisenä vuonna niin paljon yhteistyöehdotuksia, että meidän piti miettiä onko kaikkeen mahdollista osallistua. Yhdistystä ja ihmisiä yhteen kokoavaa toimintaa kohtaan oli heti paljon kiinnostusta ja innostusta!”

Koronavuodet vaikuttivat myös yhdistyksen toimintaan. Kun tapahtumia ei ollut, oli haastavaa saada ihmisiä pysymään aktiivisina. Muutama vuosi olikin hiljaisempaa yhdistyksen saralla. Tarve kestävää elämäntapaa ajaville tahoille ei sillä välin hävinnyt mihinkään. Luonnonvarojen kulutusta ja ympäristön kantokykyä mittaava ylikulutuspäivä näyttää nykyisen toiminnan kestämättömyyden selkeästi. Tänä vuonna Suomen ylikulutuspäivää vietettiin 1. huhtikuuta.

ZWF:n – ja monien muidenkin – visiona on maailma, jossa jätteen, hukan ja hävikin synnyn vähentäminen on ensisijaista kaikessa toiminnassa. “Tämä tapahtuu vain uusien luonnonvarojen kulutuksen radikaalilla vähentämisellä, tai oikeammin meidän tarvitsee jo kääntää kaikki toiminta uudistavaksi. Eli meidän tulee toimia siten, että luonnon monimuotoisuus paranee,  eikä uusia luonnonvaroja oteta käyttöön kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Jos haitallista toimintaa (esim. päästöjä tai roskaamista) vain vähennetään, kestävyys tai hyvinvointi eivät voi parantua”, puheenjohtaja Päivi Korttilalli toteaa.

Zero waste -ajattelutapa vastaa tähän tarpeeseen. Zero waste kannustaa vähentämään jätettä ja tavoittelemaan elämäntapaa, josta jätettä (tai hukkaa) ei synny. Se kannustaa pohtimaan omaa vaikutusta ympäristöön laajemmin ja tavoittelemaan kestävää – ja sitä myötä hyvinvoivaa – elämäntapaa. Siihen on nykyään monia keinoja. Kaikkea ei tarvitse, eikä voi, muuttaa heti, mutta elämän suunnan voi ohjata kestävälle polulle.

Liikkeelle voi lähteä vaikka siitä, että keskustelee kestävämmästä elämäntavasta jonkun läheisen kanssa. Yhteisöä voi lähteä rakentamaan myös vapaaehtoistoiminnan kautta. Yhdistyksenä Zero Waste Finland tarjoaa matalan kynnyksen paikan liittyä toimintaan, jossa etsitään yhdessä sitä kestävämpää ja hyvinvointia luovaa elämää. Tätä työtä ei nimittäin saada valmiiksi yksin.

Juuri nyt on hyvä aika lähteä mukaan toimintaan, sillä olemme muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen taas aktiivisempia. Tänä vuonna olemme olleet mukana Oulun hävikkifestareilla ja tehneet vierailun Syklon lajittelulaitokseen. Toukokuussa on luvassa mm. osallistuminen Arabian katufestivaaleille ja mahdollisesti Iin ilmastoareenaan kesän alussa. Syyskuussa tapahtuu myös Zero Waste Syyskuun merkeissä – seuraa siis yhdistyksen toimintaa Instagramissa ja Linkedinissä.

Lähteet: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_jalanj%C3%A4lki (20.4.2026)

https://www.lut.fi/fi/artikkelit/miten-luontojalanjalki-hiilijalanjalki-hiilikadenjalki-ja-vesijalanjalki-vaikuttavat (20.4.2026)

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *