Liity jäseneksi

Tekijä: zwf

  • Vuoden 2024 hallitus

    Yhdistyksemme toimii seitsemättä vuottaan nollahukka-ajattelun sanansaattajana. Olemme joukko vapaaehtoisia aktiiveja jotka mahdollistavat uudenlaista toimintaa kestävyyttä kohti.

    Yhdistyksen hallituksessa on kolme varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Tässä meistä lyhyt esittely.

    Simo Koskinen

    World Cleanup Day 2018 oli alkusysäys joka innosti ZW toimimaan. Haluan olla mukana avaamassa yhteiskunnallista keskustela kestävästä kehityksestä ja luonnonvarojen ylikuluttamisesta. Tällä matkalla olen edelleen, ja koitan löytää oikeat askelmerkit rakentaakseni näkyvää muutosta.

    Tasapaino luonnon kanssa sekä kunnioitus elinympäristöämme kohtaan ovat itselle tärkeitä asioita joista haluan puhua ihmisten kanssa, oli se sitten esiintymislavalla tai kahvilatapaamisissa.

    Päivi Korttilalli

    Olen ollut mukana ZWF:n toiminnassa muutaman vuoden. Palasin nyt hallituksen jäseneksi, sillä haluan olla mukana kehittämässä yhdistystä. Jäte- ja ylikulutus-ongelmaa on liian pitkään yritetty ratkaista pelkällä kierrätyksellä.

    Minulle on tärkeää luoda yhteys ihmisiin ja luontoon. ZWF voi järjestää tapahtumia, jossa kestävyyden edistäminen yhdistyy hyvinvoinnin lisääntymiseen. Yhdessä toimiminen on merkityksellistä ja hauskaa.

    Yhdistystoiminnan lisäksi teen työtä kiertotalouden parissa ja haaveilen ekokylästä Oulun seudulla.

    Nyt on hyvä aika luoda uudenlaista ajattelu- ja toimintatapaa yhteiskuntaan. Zero Waste on ajankohtaisempi kuin koskaan!!!

    Miikka Korpiranta

    Zero Waste elämäntavasta intoutunut ja yhdistyksen jäseneksi 2019 aktivoitunut.

    Lahdesta kotoisin olevana kierrätys ollut tuttua jo lapsuudesta 90-luvulta ja kahden pojan isänä ja tekniikasta kiinnostuneena sitä tulee pohdittua asioiden korjattavuutta, joten yhdistyksen näkökulmasta luonnollisesti nousee suunniteltua vanhenemista vastaan taisteleva rooli ja muu keskustelu kierrätyksen merkityksestä.

    Sami Soininen

    Olen aina kiinnostunut löytämään uusia ja miksei vanhojakin ratkaisuja kiertotalouden edistämiseksi. Vapaa-aika kuluu fillarireissujen ja erilaisten remonttiprojektien parissa. Ohjenuorana on mummojen ja vaarien tuttu slogan, että kaikkea voi tarvita tulevaisuudessa, joten älä heitä mitään pois.

    Muut jäsenet

    Emilia Aarnisalo
    Inka Vaarala
    Kia Kauppila

  • Kertakäyttökulttuuri lisää roskan määrää luonnossa

    Kertakäyttökulttuuri lisää roskan määrää luonnossa

    Näin keväisin talven jäljiltä paljastuu yksi kertakäyttökulttuurin ongelmista, kun maahan heitetyt roskat ja tupakantumpit tulevat esiin. Karua näkyä katsellessani mietin, mitä tämän ongelman taustalla on. Osasyynä on varmasti roskisten vähyys, jolloin liian täysistä roskiksista roskia lentää helposti luontoon. Syynä on myös ihmisten välinpitämättömyys ja tietysti kovat tuulet, joiden mukana saattaa tarkimmankin ekoihmisen taskusta lentää karkkipaperi. Tulen kuitenkin siihen johtopäätökseen, että kaikista suurin ongelma on kertakäyttökulttuuri.

    80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa, kun olin lapsi, pakkasimme mökkimatkalle mukaan omat eväsleivät, mehua pulloon ja hedelmiä rasiaan. Nyt ostan omalle lapselleni ja itsellenikin smoothieta valmiina pussissa tai pullossa, yksittäispakattuja hedelmäpatukoita ja karjalanpiirakoita kertakäyttöiseen pussiin. Kertakäyttöisyydestä on tehty helppo oletusvalinta, jota ei aina tule edes ajatelleeksi. Miten tästä on tullut niin tavallista ja hyväksyttävää?

    Totta kai eväät voi tehdä myös zero waste -tyyliin itse kotona, mutta tuntuu että pakattujen eväiden ostaminen on nykyään se yleisin tapa. Kauppoihin tulee jatkuvalla syötöllä lisää kertakäyttöpakkauksiin pakattuja wrapeja, patukoita, jogurtteja ja juomia. Eväitä ei tarvitse miettiä etukäteen edes sen vertaa, että ottaisi oman pussin tai rasian mukaan kauppaan. Mielestäni kaikki tämä on luonnon kasvavan roskaantumisen taustalla. Kun tuotteita ja pakkauksia on yhä enemmän ja enemmän ja niiden takia on helppoa syödä välipaloja missä ja milloin vain, silloin yhä isompi määrä pakkausroskaa päätyy myös luontoon.

    Totta kai pakkauksesta on monessa tilanteessa hyötyä, mutta ei ole mitään syytä miksi tarvitaan kymmeniä erilaisia välipalapatukoita, valmiiksi pilkottuja hedelmiä muovirasiassa tai yhä enemmän kolmioleipiä.

    Tämä on merkittävä asia, kun ajattelee sitä kokonaisuutta, jonka tapamme toimia muodostaa. Kun toimintakulttuuri ja hyväksyttävä tapa on se, että lähes kaikki on kertakäyttöistä ja roskaaminenkin on aika ok, olemme menossa väärään suuntaan. Kertakäyttöisiä alkavat olla ruokapakkausten lisäksi myös vaatteet tai kodin tavarat.

    Zero waste -arjen ei tarvitse ole jätteetöntä, mutta jätteen ja kulutuksen vähentäminen tuo ympäristöhyötyjä monella tapaa. Jätteettömään elämäntapaan pyrkiminen on myös keino vähentää luontoon päätyvän roskan määrää.

    Kaisa Rapanen
    Kirjoittaja on Zero Waste Finland ry:n hallituksen jäsen.

    Zero Waste Finlandilla on tällä viikolla Roskatalkoot-kampanja, jonka aikana nostetaan roskaantumisen ongelmia puheenaiheeksi. Kampanja huipentuu lauantaina järjestettävään plogging-päivään. Kannattaa myös osallistua arvontaan Instagramissa ja Facebookissa.