Tampereen Vaatevaihtareissa tehtiin löytöjä ja taisteltiin pikamuotia vastaan

Zero Waste Finland ry järjesti elokuun alussa vaatteidenvaihtotapahtuman Tampereella yhteistyössä Tampereen Ylioppilasteatterin kanssa. Kolmipäiväisessä tapahtumassa kävijöillä oli mahdollisuus lahjoittaa omia hyväkuntoisia vaatteitaan muille, sekä poimia mukaansa muiden tuomia vaatteita. 

Vaatevaihtarit eivät ole Tampereella mikään uusi tuttavuus, sillä vastaavia tapahtumia on järjestetty Pirkanmaalla runsaasti viime vuosien aikana. Zero Waste Finland ry:n hallituksen jäsen ja Tampereen toiminnan vastuuhenkilö Kai Lovi arvelee innostuksen johtuvan kirpputori-kulttuurin arvostuksesta Suomessa. ”Vaatevaihtarit on yhteisöllinen ja avoin tapahtuma, josta hyötyvät kaikki ja tällainen konsepti tuntuu istuvan Tampereelle oikein mainiosti. Siinä missä suomalaisille ilmainen kelpaa aina, niin Tampereella on sellaista erityistä punk-hengen ja DIY meiningin arvostusta. Oli ihanaa, että saimme tilaisuuden käyttää Tampereen Ylioppilasteatterin aulatilaa, joka tuntui olleen tällä kertaa juuri sopiva mitoituksen suhteen.”

Suurin osa vaatteista hyväkuntoisia, mutta roskaakin lahjoitettiin

Yhdistyksen järjestämässä vaatteidenvaihdossa kävi kolmen päivän aikana muutamia satoja kävijöitä. Tapahtumassa omistajaa vaihtoivat erilaiset aikuisten vaatteet, kengät ja asusteet.

Yhdistyksen vapaaehtoiset vastaanottivat ja tarkistivat kaikki lahjoitetut vaatteet, jotta pöytiin ei kulkeutuisi huonokuntoisia tai likaisia tuotteita. ”Vaikka suurin osa lahjoituksista oli hyväkuntoista, ellei jopa priimaa, niin sekaan mahtuu aina valitettavasti myös jatkoon kelpaamatonta. Tätä “roskaa” tuotiin tapahtumaan karkeasti arvioituna yhden ison jätesäkillisen verran.”

Tapahtumaan osallistuville oli annettu ohjeita lahjoitettavien vaatteiden kuntoon liittyen, mutta Kai näki ohjeistuksissa edelleen tarkentamisen varaa. ”Vaikka vaate olisi pesty ja puhdas, niin mikäli kaulus on kellastunut, kainaloissa on hikitahrat tai vaate haisee voimakkaasti esim. tupakalta, vaate on valitettavasti roska. Se ei kelpaa enää uudelle käyttäjälle.”

Selkeiden roskalahjoitusten lisäksi tapahtumaan tuotiin runsaasti ns. sekundalaatuisia vaatteita. Näihin kuuluivat esimerkiksi hyvin kulahtaneet ja nukkaantuneet vaatteet, tai sellaiset josta vetoketju oli rikki tai puuttui nappi. Tampereen Vaatevaihtareissa tällaiset sekundavaatteet lajiteltiin erilliseen kakkoslaatulaatikkoon, jotta kävijöillä olisi mahdollisuus halutessaan penkoa ne vielä läpi. Kai näki tämän olevan tärkeä signaali vaatteiden loppuun asti käyttämien puolesta. ”Kyllähän nukkaantunut villapaita tai huppari on vielä täysin käyttökelpoinen, muttei sellaisia rekkiin kehtaa kuitenkaan laittaa. Halusimme silti antaa myös näille vaatteille vielä mahdollisuuden, sillä valitettavasti mikään kierrätyskeskus ei vastaanota tällaisia vaatteita.”

Huonokuntoisen vaatteen voi monesti korjata tai jatkohyödyntää

Vaatteiden laadun heikentyessä pikamuotikulttuurin myötä, on huonokuntoisista vaatteista tullut todellista ongelmajätettä. Vaikka likaisen, rikkinäisen tai muotonsa menettäneen vaatteen oikea sijoituspaikka on sekajäte, valitettavan monet lahjoittavat niitä hyväntekeväisyyteen. Kai kannustaa kehittelemään tällaisille tekstiileille muita käyttökohteita. ”Nukkaantuneen t-paidan saa kotona vielä hyödynnettyä vaikka koristetyynyn täytteeksi, askarteluun tai räteiksi, ja siten käytettyä vaatteen ihan loppuun asti.”

Käytettyjen vaatteiden toivotaan monesti myös olevan priimakuntoisia, eikä niiden huoltamiseen haluta käyttää aikaa. ”Pelastin tapahtumassa roskakorilta 100 % silkkipaidan, jossa oli rasvaisen kaltaiset tahrat sekä kainaloissa että miehustassa. Vein paidan kotiin ja liotin sitä kylmässä vedessä, johon olin sekoittanut väkiviinaetikkaa ja vähän pyykinpesuainetta. Pitkällä liottamisella, kevyellä huljuttelulla ja käsinpesulla ilman voimakasta hankaamista tahrat lähtivät. Etikka on aikamoinen ihmeaine!” Kai ylistää. Hän suositteleekin suhtautumaan ennakkoluulottomasti myös pikkuvikaisiin vaatteisiin, joista saa monesti pienellä huoltamisella vielä siistejä ja toimivia käyttövaatteita.

Puhdistuksella ja huoltamisella pikkuvikaisesta vaatteesta voi saada vielä toimivan käyttövaatteen. Kuva Minja Kaukoniemi.

Vaatelahjoitusten määrä kertoo vaatteiden ylikulutuksesta

Kolmen vaihtopäivän jälkeen noutamattomia vaatteita jäi jäljelle monta säkillistä. Tällä kertaa ylimääräiset vaatteet lahjoitettiin muun muassa Nextiliin, Ylioppilasteatterille sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin kirppispöydälle.

Ylimääräiseksi jääneet vaatteet kuvastavat konkreettisesti sitä, kuinka suuria määriä vaatteita ihmiset ostavat ja omistavat. Kai toivoisi vaateshoppailuun maltillisuutta. ”Lahjoitusten määrä oli valtava tapahtumaan asettamistamme rajoituksista huolimatta. Vaatteiden määrästä huomaa, että edelleen vaatteita ostetaan yli oman tarpeen. Haastaisinkin kaikkia itsetutkiskeluun sen suhteen, että kuinka paljon vaatteita sitä ylipäätään tarvitsee. Vaatteitahan on määrällisesti maailmassa jo niin paljon ettei uusia edes tarvitsisi valmistaa ja kaikille riittäisi silti päällepantavaa moneen kertaan.”

Verkkoshoppailu ja pikamuodin nopea kierto ovat lisänneet vaatteiden ylikulutusta ja lisänneet heräteostosten houkuttelevuutta. Uusien vaatteiden kysyntä pitäisi saada laskemaan ja juuri siitä syystä vaatteiden vaihtotapahtumat ja kirppikset ovat erittäin tärkeitä. Ne toimivat lääkkeinä uusien vaatteiden haaveiluun ja vaatekaapin piristämiseen. Se on myös zero waste parhaimmillaan, kun materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. 

Kai suosittelee kaikille myös vapaaehtoistyötä vaatelahjoitusten parissa. ”Esimerkiksi SPRn Konttien alkulajittelupisteellä työskennellessä silmät aukeavat vaatteiden ja lahjoitusten määrälle ja laadulle. Se auttaa suhteuttamaan myös omaa kulutusta, sekä arvostamaan kaikkia tahoja jotka työskentelevät pelastaakseen kodinkäyttötavarat, vaatteet ja huonekalut kaatopaikalta.”

**Artikkelin pääkuva Maiju Ridell

Vaatteidenvaihto järjestettiin Tampereen Ylioppilasteatterin VERSUMI-näyttelyn yhteydessä. VERSUMI-teoskokonaisuus on kuvia, ääniä, rojua, liikkeitä ja kokemuksia ajalta, jona kaikki on yllättäen toisin. Näyttelykokonaisuus on lisäksi matka kuluttamisen tuolle puolen: kaikki teoksissa käytettävä materia on hankittu kierrätettynä, roskalavoilta tai ryöväämällä.

Tampereella Nextiili ottaa vastaan myös pikkuvikaisia tekstiililahjoituksia, kuten vintagevaatteita ja kodintekstiileitä. Nextiilissä arvostetaan vanhaa ja ymmärretään että vintagevaatteista monesti puuttuu nappi, sauma repsottaa tai mekon helmassa on tahra. Nextiilissä pyritään pelastamaan laadukkaat vanhat materiaalit.


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *