Muoviton maaliskuu lisäsi tietoisuutta kestävämmistä valinnoista

Zero Waste Finland oli mukana järjestämässä Muoviton maaliskuu -kampanjaa, joka järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Kampanjan alullepanija on vihreä europarlamentaarikko Heidi Hautala ja meidän lisäksemme tänä vuonna järjestäjinä ovat olleet Stockmann, Sinituote, It’s Pure ja Finlayson. On ollut ilo ja kunnia olla mukana näin vaikuttavassa joukossa ja mahtavaa nähdä, että tutut, suuret yrityksetkin tarttuvat kertakäyttömuovin ongelmiin.

Zero Waste Finland toteutti Muovittomassa maaliskuun aikana Facebookissa ja Instagramissa oman somekampanjan, jossa esittelimme yksinkertaisia ja kestäviä valintoja muovittomampaan elämään. Kertakäyttömuovin lisäksi nostimme esiin mikromuovin ja biopohjaisen muovin ongelmia.

Meidän Muoviton maaliskuu -kampanjamme tarkoituksena on ollut paitsi esitellä muovittomia valintoja myös tarjota vaihtoehtoja kertakäyttökulttuurille. Kertakäyttömuovin lisäksi koko kertakäyttökulttuuri on nimittäin ympäristönäkökulmasta todella ongelmallinen. Mikä hyvänsä kertakäyttömateriaali kuluttaa luonnonvaroja. Kestävin ratkaisu on suosia kestotuotteita ja kieltäytyä itselle turhista tuotteista kokonaan.

Voisin korvata muovipillit metallisilla kestopilleillä, mutta hetkinen: tarvitseeko terveen aikuisen juoda pillin kanssa lainkaan? Entä mitä jos karsisin voidevalikoimani päivä-, yö-, silmänympärys-, käsi-, huuli- ja jalkavoiteesta yhteen monitoimivoiteeseen? Voisinko lainata juhliin kuohuviinilasit naapurilta sen sijaan, että ostan kertakäyttöisiä? Esimerkiksi kestoservetit, oikeat astiat, metallinen sheivaushöylä, kuukuppi tai kankaiset siivousliinat kestävät vuosia. Miksi nämä eivät ole normi ja kertakäyttötuotteet niiden korvike? Miksi kertakäyttötuotteet ovat ensisijainen valinta?

Muovi on monin paikoin ongelmallinen materiaali monesta syystä.

1. Muovi valmistetaan maaöljystä, jota on maapallolla hyvin rajallinen määrä.
2. Monet muovit sisältävät ihmisen terveydelle haitallisia myrkkyjä.
3. Kuluessaan ja hajotessaan muovista irtoaa mikromuoveja eli pienen pieniä muovinpalasia, jotka kulkeutuvat luontoon ja vesistöihin. Tästä koituu suuri ongelma, kun etenkin vesistöjen eläimet erehtyvät luulemaan mikromuovia ravinnoksi, syövät sitä ja tukehtuvat tai nääntyvät nälkään vatsa täynnä muovia. Roskaaminen on yksi suuri mikromuovia aiheuttava ongelma, mutta mikromuovia leviää luontoon paljon myös autojen renkaista, muovia sisältävistä kosmetiikkatuotteista, kun ne huuhdellaan viemäriin, sekä keinokuiduista valmistettavia vaatteita pyykätessä.
4. Neljänneksi, muovin kierrätys on maailmalla lapsenkengissä ja Suomessakin heikompaa kuin monen muun materiaalin kierrätys. Muovin kierrätys on enemmän ”downcycling” kuin ”recycling” eli ruokapakkauksesta ei tule toista ruokapakkausta, vaan ämpäri tai putkenpätkä. Ja koska Suomen yksityinen muovinkeräyssysteemi sallii tällä hetkellä vain muovipakkausten, ei muovitavaroiden, kierrätyksen, tätä ämpäriä ei enää pysty kierrättämään. Materiaalin puolesta sen voisi kierrättää, joten sääntöjä on syytä muuttaa.

Zero Waste Finland suhtautuu biopohjaisiin muoveihin lähtökohtaisesti kriittisesti. Niiden hyvä puoli on se, ettei niiden valmistukseen ole käytetty maaöljyä. Biomuovien kierrätettävyys on kuitenkin tällä hetkellä huonoa. Biohajoavina mainostettavat tuotteet eivät käytännössä kelpaa esimerkiksi pääkaupunkiseudun biojätteenkäsittelylaitoksen raaka-aineeksi, koska ne eivät hajoa tarpeeksi nopeasti.

Lisäksi biomuoveina mainostetaan tuotteita, jotka oikeasti sisältävät myös maaöljypohjaista muovia. Tällöin ainoastaan luodaan uusi kertakäyttömateriaali, joka on vielä huonommin kierrätettävää kuin tavallinen muovi. Uusien muovilaatujen sijaan Zero Waste Finland kannattaa kertakäyttöpakkausten karsimista ja helposti kierrätettävien materiaalien suosimista.

Muovin välttely vaatii usein salapoliisityötä kuluttajalta, sillä muovista on tehty helppo oletusvalinta. Muoviton maaliskuu tai zero waste -elämäntyyli voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, koska muovia tuntuu olevan aivan kaikkialla. Zero Waste Finland haluaa, että muutokset kohti kestävää elämäntapaa ovat saavutettavia ja erilaiset elämäntilanteet huomioivia. Keneltäkään ei vaadita täydellisyyttä, mutta kaikkien ekosaavutuksilla on merkitystä. Silti on totta, että nykymaailmassa yksi kasvisruokapäivä viikossa tai kangaskassin käyttäminen ei enää riitä ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Miten sitten päästä alkuun? Jätteen ja muovin vähentämiseen omassa elämässä tarvitaan jonkin verran taustatyötä ja omien kulutustottumusten tarkastelua. Zero waste -vaihtoehtojen tutkiminen voi näyttäytyä kiinnostavana tutkimusmatkailuna, jonka palkintona on se täynnä iloa oleva hetki, kun löytää taas yhdelle paljon jätettä tuottavalle tuotteelle kestävän korvaajan. Uusista kulutustottumuksista muodostuu nopeasti rutiineja, minkä jälkeen ne sujuvat vaivatta.

Haluamme kuitenkin peräänkuuluttaa, että zero wasten pitäisi olla kuluttajalle helppoa. Lainsäätäjien ja yritysten pitää kantaa vastuunsa ja tehdä kuluttajan valinta helpoksi. Onneksi monia muovittomia, kestäviä valintoja voi jo nyt tehdä ihan tavallisilla kodin tarvikkeilla ja normaaleissa kaupoissa. Zero wasten ensiaskeleita ovat jätteestä kieltäytyminen ja sen karsiminen sekä tuotteiden uudelleen käyttäminen. Ne eivät vaadi juuri rahaa, ja valmiudet näihin tekoihin löytyvät todella usein jo valmiiksi kotoa.

Isoin vastuu ja valta on kuitenkin yrityksillä ja poliitikoilla, jotka luovat olosuhteet, joissa elämme. Siksi keskitymme alkavan kevään aikana roskaamis- ja muiden teemojen lisäksi vaaleihin.

Somekampanjan lisäksi Zero Waste Finland järjesti yhteistyössä Kodin kestot ry:n kanssa Muovittoman maaliskuun aikana kaksi tapahtumaa. Zero waste vaatteidenvaihtotapahtuma houkutteli miltei tuhat henkilöä kierrättämään vaatteita Kalasataman Vapaakaupungin Olohuoneeseen. Tämän tekstin kuvat on otettu kyseisestä tapahtumasta. Paikalle tuotiin paljon vaatteita ja todella moni sai itselleen uutta päällepantavaa.

Vaatteidenvaihdon ohella oli mahdollisuus nauttia kahvia ja teetä omasta kupista ja osallistua Kodin kestojen järjestämään nenäliinamaratoniin. Paikalla oli myös Vantaan Energian roskapoliisi jakamassa tietoutta kierrättämisestä ja vastaamassa ihmisten kysymyksiin. Saimme tapahtumasta paljon palautetta ja kiitosta, joiden pohjalta pääsemme kehittämään tapahtumaa entistä paremmaksi!

Toinen järjestämämme tapahtuma oli Muoviton maaliskuu – miten tästä eteenpäin? -keskusteluilta. Tapahtuman aluksi lyhyet puheenvuorot pitivät puheenjohtajamme Susanna Luukinen sekä Mari Granström, joka on biomateriaalien ja kiertotalouden asiantuntija ja Muovipussiton Kerava -projektin perustaja. Heidän lisäkseen paneelikeskustelussa oli mukana kiertotalouden ja kestävän kehityksen asiantuntija, From Waste to Taste ry:n hankejohtaja Johanna Kohvakka. Keskustelua veti yhdistyksemme varapuheenjohtaja Helena Marttila.

Sellon kirjaston lavan yhteydessä pidetty tapahtuma keräsi parisenkymmentä osallistujaa paikan päälle ja yli kaksisataa kiinnostunutta katsoi paneelikeskustelun Instagramin livelähetyksen kautta.

Me Zero Waste Finlandissa haluamme kannustaa kaikkia kestäviin, muovittomiin valintoihin myös Muovittoman maaliskuun jälkeen. Saimme kuukauden aikana Facebookiin 469 uutta tykkääjää ja Instagramiin 1 161 uutta seuraajaa. Otamme kaikki uudet seuraajat, niin kokeneemmat ekoilijat kuin ekologisen elämäntavan ensiaskeleita ottavat avosylin mukaan joukkoomme. Tervetuloa kaikki mukaan tekemään ja edistämään kestävää elämäntapaa!